Luonnonvarakeskuksen uskottavuus vaakalaudalla

Luonnonvarakeskus tuottaa dataa, jota käytetään poliittisessa päätöksenteossa ja heidän tutkimuksensa vaikuttaa suoraan myös maataloustukiin ja ilmastotavoitteisiin. Luken tutkimusten tulokset ohjaavat siis väistämättä poliittisia päätöksiä.
Luonnonvarakeskus ilmoitti tammikuussa 2025 metsien olleen päästölähde jo vuodesta 2021. Asiaa tarkasteltiin uudelleen loppuvuodesta 2025 ja huomattiinkin, että kyseessä on laskuvirhe ja metsät ovatkin hiilinieluja. Täytyy kyllä ihmetellä, miten vieraantuneita maalaisjärjestä ja kriittisestä ajattelusta mahtoivat nämä tutkijat olla, kun eivät tulleet tarkistaneeksi lopputulosta heti. Tulee jopa mieleen, minkä tahon etua tässä ajetaan?

Ilmatieteen laitoksen johtaman tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että myös pellot ovat parempia hiilinieluja kuin aiemmin on luultu. Tutkijaryhmän mukaan ohrapellot sitovat todellisuudessa 40 % enemmän hiiltä ja nurmipellot yli kaksinkertaisesti. Toivottavasti Luonnonvarakeskus ottaa tämän tuloksen tosissaan, vaikkakin Ilmatieteen laitos ja Helsingin Yliopisto julkaisivat juuri tutkimuksen siitä, kuinka maidontuotannon päästöt ovatkin korkeammat. Syynä maaperästä vapautuva hiilidioksidi. Lukivatkohan ne omaa aiempaa tutkimustaan lainkaan?

Maaseudun Tulevaisuuden otsikko kuului elokuussa 2025 seuraavasti ”Suomi laittaa hiilinielulaskennan kuntoon – Luotettavaa mallia haetaan 8 miljoonalla eurolla”.  Liekö tähän 8 miljoonaa tarvitaan, ennemmin sitä aiemmin mainittua maalaisjärkeä. Eikä tämä vielä tähän lopu.

Maaliskuussa 2024 Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan susia oli 295. Kentällä kyllä tiedettiin, että susia on enemmän, mutta kun Luken tilastot näyttivät toista. Vuotta myöhemmin susien määrä nousi Luken tilastoissa 430 yksilöön. Kasvua kertyi vuodessa lähes 46 %. Tulikohan Lukelle tarve korjata tilastojaan, sillä syyskuussa 2024 tiedotettiin, että EU on aikeissa ehdottaa suden suojelutason muuttamista mm. kannan elpymisen vuoksi.

Samainen Luonnonvarakeskus on avannut uuden tutkimusnavetan Jokioisille viime vuoden lopulla. Navetassa tehdään jalostustutkimusta, jota kutsutaan nimellä ”tulevaisuuden lehmät”. Navetassa kehitetään ns. seuraavan sukupolven lehmiä, jotka ovat terveempiä, hyvinvoivempiaja ympäristövaikutuksiltaan pienempiä. Jokioisilla tehdään myös ruokintatutkimusta, eli miten lehmät voivat hyödyntää rehun mahdollisimman tehokkaasti ja miten ruokinta vaikuttaa tuotokseen, terveyteen ja päästöihin. Kuulostaa älyttömältä. Nämä ”päästöt” vähenevät, kun opitte siellä Lukella käyttämään järkeä ja korjaatte omat virheelliset laskemanne.

Pahoin pelkään, että tutkimusnavetan ”ympäristövaikutuksiltaan pienemmät lehmät” johtaa saman kaltaisiin ylilyönteihin, kuten Bovaer -ilmastorehun käyttö. Bovaerin käyttö on nyt keskeytetty ja EFSA tutkii aineen turvallisuutta uudelleen, sillä se on aiheuttanut lehmille terveydellisiä ongelmia ja jopa kuolemia. Tämä kaikki kärsimys siis ilmaston ja päästöjen nimissä. Ennen käytön keskeytyksiä Luke ehti kertomaan, että aineella ei heidän mukaansa ole todettu olevan haitallisia vaikutuksia lehmien terveyteen. Metsään meni Lukella siis tämäkin, tai no Luke ja metsä ei taida sopia yhteen edes tässä kontekstissa.

Luken tutkimusnavetan tutkimuksissa käytetään mm. genomi- ja soluteknologioita, mitkä siis pitää sisällään muun muassa geenimuuntelun tutkimuksen ja sen toteutuksen. Tätäkö me toivomme ”tulevaisuuden lehmältä”? Päästötön ja geenimuunneltu. Kohta ei olekaan enää lypsyrobotteja, vaan ne vaihtuvat vihreällä sähköllä laiduntaviin päästöttömiin robottilehmiin maaseutukulissin ylläpitämiseksi. Missä ovat nyt ne eläinsuojeluyhdistykset ja kuka tästä hullutuksesta kantaa lopulta vastuun?